Salmiakkia

Hyvitykseksi edellisestä, hyvin epäneuleblogimaisesta postauksesta, keskityn tällä kertaa ainoastaan neulomuksiin.

Salmiakki edistyy, tässäpä hieman kuvatuksia.. Hoen mielessäni mantraa: "pingotus ratkaisee kaikki ongelmat.." Lanka on sen verran pehmeää, ettei se oikein noudata tahtoani.. Toivottavasti se ei nyt kuitenkaan heti vallan lörähdä käytössä.

Vielä hihat ja hieman viimeistelyä...

Hervotonta hohotusta ja ekotekoja

Tänä aamuna sain nauraa kaksin kerroin pitkän aikaa, kun sattumalta naamakirjakeskusteluiden kautta sain kuulla, että entiseen kotikaupunkiini kohoaa Suomen seuraava Ideapark. Joudun nyt siis myöntämään, että olen asunut huomattavan osan elämästäni paikkakunnalla, josta Juicekin lauloi 16.09 min kestävässä biisissään "Bluesia Pieksämäen asemalla":

"Tänne jäin, tänne jäin tuska mielessäin
Milloin menee junia kotiinpäin?
Nolla kaks kolkytkuus,
nyt soi Pieksämäen asemalla blues
Asema on, ja vähän vankilaa,
kristillinen opisto, josta tulvahtaa
synkkä jumalisuus
ja soi Pieksämäen asemalla blues

Nousin Mikkelissä junaan ja täällä pois
voi kun toiseen junaan jo päästä vois
Minun sielu huus
ja alkoi Pieksämäen asemalla blues.
Ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa
ei ravintolaa, vain asemaa
Mikä toivottomuus
Näin soi Pieksämäen asemalla blues "


Biisi kuvaa loistavasti muistojani niiden 13 vuoden ajalta, jotka asuin vesitornin juurella, tuon tuolinnäköisen muistomerkin naapurissa. Kyseinen kappale taisi olla myös ensimmäinen kosketukseni Juiceen, jonka tuotantoa pidän suuressa arvossa. Nykyään olemmekin kierolla tavalla lähes naapureita, taiteilijanero lepää alle puolen kilometrin päässä kotoani. Hauta on jykevällä tavalla kaunis.


Päätin pohtia tänään myös ekotekojani, kun niin moni blogi on yleisesti haastanut kaikki lukijansa tähän tehtävään.

Ekoilen:

- kierrätän jätteet
- olen kasvissyöjä (en tiedä kuinka ekot ovat tuon valinnan vaikutukset) ja pyrin ostamaan luomua ja reilua niin paljon kuin opiskelijabudjetti periksi antaa
- shoppailen useimmiten kirpputoreilla
- käytän julkisia kulkuneuvoja, polkupyörää ja jalkojani
paikasta toiseen siirtymiseen
- sammutan valot perässäni

Parantamisen varaa olisi:

- shoppailua voisi yleensäkin vähentää ja roinaa laittaa myös eteenpäin
- keittiön puuttuessa joudun tiskaamaan astiani juoksevan veden alla kylppärissä
- kämpässäni on vielä paljon hehkulamppuja, ne pitää vaihtaa energiansäästäjiin kunhan poksahtavat
- jätteen määrää pystyisi vielä vähentämään varsinkin ruokakaupassa tehtävillä valinnoilla
- tietokoneen virtakytkintä voisi käyttää useammin

(edit)
Vesitornin kuva osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Pieksamaki_water_tower.jpg
ja muistomerkin kuva osoitteesta http://www.pieksamaki.fi/kaupunki/matkailu/nahtavyydet/muistomerkit/

Työn alla

Neulominen edistyy, vaikkei valmista tulekaan.. Secret stole ii:n kakkosvihje valmistui tänään ja Salmiakin vartalo-osa on viittä vaille valmis. Neulomisen oheen on mahtunut paljon South Parkia, X-filesia, Salkkareita ja muuta laadukasta tv-viihdettä. Ai että olen tyytyväinen itseeni :P

Järkevämpää postausta tulee toivottavasti pian, kun saan jotain valmistumaan :)

Siis voi ei, mun kynnet!!

Tänään koin pitkästä aikaa bussilla matkustamisen riemun... Kävin saattamassa erään tyttösen urheiluharjoituksiinsa ja vietin sen ansiosta n. 30 min juosten bussikortin ja bussien perässä, n. 30 min pysäkillä seisten ja reilun tunnin neljässä eri bussissa istuen. Viimeisessä bussissa sain taas kokea sen riemun, mikä syntyy, kun tajuaa, kuinka monenlaisia meitä täällä pallolla tallustaa..

"Niin, soitin kun mun kynnet on aivan pilalla. Joo, eilen lohkes yks ja irtos yks ja sit tänää irtos yks ja sit nypin ne kaikki irti. Siis aivan pilalla"

"Joo, siis niitten geelikynsien piti kestää jotai neljästä viitee viikkoo, mut mulla ne irtos jo nyt. Soitin sit tänää sinne paikkaan x, jos mä yleensä käyn ja sanoin et voisko joku laittaa, ku tää on kriisitapaus."

"Joo, siis aivan pilalla, melkeen vereslihalla.."

Sama kahdelle eri henkilölle puhelimessa.. Mahtoi olla melkoinen kriisi :)


Pari päivää sitten postiluukkuun kolahti kaksi kirjaa Book Depositorysta. Ei voi muuta sanoa, kuin että suositteluni suuret: kirjat olivat halpoja, toimituskuluja ei tullut, pystyin maksamaan OP:n Visa Electronilla ja toimitus kesti alle viikon! Kiitokset sille henkilölle, jonka blogista kaupan bongasin, vaikken nyt muistakaan, kuka se oli :)

Runway knits vaikuttaa ihan hyvältä ostokselta. Vaikka täysin mieleisiä malleja ei paljon olekaan, on monissa mielenkiintoisia ratkaisuja ja hienoja pintakuviointeja. Varmasti on hyötyä tuosta!

Lewinin kirja taas on koulua varten, pitäisi olla itseasiassa tälläkin hetkellä sitä lukemassa.. Mie nyt vaan satun olemaantällainen työtäpakoileva laiskuri :P

Lumenvalkoista

Nyt on valmistunut valkoista uuden lumen kunniaksi.. Viikonloppuna leirillä oli melkoisen märkää, kunpa sää olisi ollut tällainen jo silloin.

Lanka nimeltä Kinos
n. 40 % villaa, n. 60 % merinoa
67 m

Eihän sitä vielä tiedä, minkä väriseksi Kinos muuttuu tulevaisuudessa, toivottavasti ei kuitenkaan ruskea-harmaa-keltaiseksi.

Secret of the Stole II

Ensimmäinen vihje valmiina, lankana Wetterhoffin Sivilla. Tosi miellyttävää neulottavaa, en kylläkään tiedä, mitä huivilla teen.. Kaipa se jollekin tutulle hempeilijälle kelpaa :)

Vaahtokarkkia II

Vaahtokarkkilankaa
100 % merinoa
n. 20 g = n. 36 m

Kun jostain innostun, niin sitten innostun - ei sille minkään mahda. Nyt on pari päivää mennyt kehrätessä, vaikka tekemättömät koulu- ja partiohommat kolkuttavat koko ajan takaraivossa. Lankaa olen sentään saanut aikaiseksi, ensinnäkin tuota kaksinkertaiseksi kerrattua vaahtokarkinväristä ja sitten valkoista.. Vieressä näette kuvan sievästä venytysmenetelmästäni :) Tulipahan tuollekin kannulle käyttöä.

Valkoinen lanka on suurinpiirtein 40 % villaa, 60 % merinoa. Siitä lisää kuvia, kunhan se kuivuu.. Nyt pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni, unohtaa netin neulehömpötykset hetkeksi ja ruveta oikeisiin hommiin.

Niin ja prkl: viikonloppuna pääsen ilmeisesti historialliselle lumettomalle tammikuiselle talvileirille.. Mie haluun oikeen talven!!

Vaahtokarkkia

Kehruuhommat on jääny vähän unholaan, kun en ottanut värttinää ja villoja mukaan joululoman viettoon. Nyt kokeilin kuitenkin vaahtokarkinvärisen mohairin kehruuta ja ai että oli kivaa.. Sehän sujui kuin tanssi, vaikka luulin mohairin kehräämisen olevan hankalampaa kuin perusvillan. Ihanan pitkät kuidut, hrr.. Ei ihan ammattimaista jälkeä, mutta olen tyytyväinen. Tuo väri ei kyllä kuulu repertuaariini, mutta kyllä siitä jotain keksii.. Onhan seuraava ylikaupallinen juhla jo lähestulkoon ovella..

Tässä mennään Salmiakin kanssa... Lähdenkin tästä juuri vahtimaan lapsia, jotka lienevät jo unten mailla -> viitisen tuntia tehokasta neulomisaikaa :)

Paholainen on minussa!

Eli sain kutsun Ravelryyn..... Juuri silloin kun kaikki rästityöt painavat päälle, enkä tietenkään pysty vastustamaan houkutusta.

Ei muuten kestänyt kutsun saaminen kuin vaivaisen viikon. Myös ravelrystä minut löytää nimimerkillä lisachicago.

Tässä vielä kuvatus siitä, missä mennään.... Tissien alapuolelle ollaan jo päästy, vaikkei tuo kuva oikein mitään kerrokaan. Helmaan tulee salmiakki-pitsikuviota, hih :) Musta musta on niin salmiakkimainen väri.

Tänään oli kiva päivä :)

Tänään olen ollut edes vähän aikaansaapa ja nyt on hyvä viilis :) Koulujutut edistyi pikkasen ja sain vihdoinkin sahattua irti vanhan pyöränlukkoni, jonka avaimen onnistuin syksyllä voimieni tunnossa katkaisemaan lukkoon. Olen myös hakenut postista ihanan paketin ja tehnyt ruokaa (wow)Puikoilla on tällä hetkellä musta ylösalaisinraglan, jota suunnittelen samalla kuin neulon (=valmistuu ehkä ensi vuosituhannella). Yllä eilinen helmakuvion kokeilu, josta tulikin enemmän huivi mieleen.. Nyt olisikin tarvetta kunnon kaulahuiville, sillä unohdin vaivalla virkkaamani tapauksen uuden vuoden juhlahumuun... Huhujen mukaan huivi majailee jossain päin Otaniemeä, mutta sen palautumista odotellessa taidan tarvita uuden.

Minua on lahjottu viime päivinä... Tänään kävin hakemassa postista tämän ja lähes kiljuin riemusta pakettia purkaessani :) Kilo kaikenlaisia herkkuja, lehti ja saksalainen artikkeli suomesta maailman hauskimpana kielenä ihanalta saksalaiselta partiokaveriltani. Mitä muuta voi tyttö toivoa! Pakko oli täälläkin kuuluttaa tätä iloa :P

Ja sitten vielä suklaata sveitsiläiseltä partiokaverilta :)

Miulta on toisinaan kysytty, mitä keittiötön kasvissyöjä oikein syö. Vastaus on miun kohdalla useimmiten leipää, viiliä ja hedelmiä, mutta tänään innostuin oikein kokkaamaan. Joten tässä kurmeemikroreseptini, olkaa hyvät !

Mitäkaapistaoikeinlöytyykään-risotto (n. 10 min)

1. Osta kaupasta poistotarjouksessa olevia mikroriisikuppeja. Kaivele kaappejasi ja löydä sieltä mystinen soijapalapussi, jonka olemassaolosta et tiennyt mitään.. Tongi lisää ja löydä suolapähkinäpussi ja sweet chili -soosipurkki.

2. Keitä soijapalat vedenkeittimen ja mikron avustuksella (n. 5 min). Mausta, niin että ruoka maistuukin jollain (tätä minä en osaa, öljy kuulemma auttaa makujen imeytymistä)

3. Keitä riisit pakkauksen ohjeen mukaan mikrossa (1 min)

4. Yhdistä kaikki ainesosat lautaselle: riisit, soijapalat, ananaspaloja (voit myös kuumentaa soijapalojen mukana, uskoisin) ja suolapähkinät. Kaada päälle sopivasti soosia. Nauti.

Home süss home..

Huoh, mikä loma! Hetki sitten palasin parin viikon reissusta omaan kotiin ja kylläpä tuntuu hyvältä! Ylitsepääsemätön väsymys iski heti kun sain tonnin painoisen rinkan alas selästä. Lattialla odottaa rinkan lisäksi pari kassillista synttäri- ja joululahjoja (jotka rakas ystäväni onneksi heitti tänne autoreissullaan) epäpakkaamistaan, ja saa odottaa vielä jonkin aikaa.. tänään ei nimittäin enää irtoa.
Viimeyö meni vähäunisesti ja -lumisesti pienellä mökillä Nuuksiossa. Pikkupakkanen ei meitä kansainvälisiä partiolaisia haitannut, mukana olivat viime kesän leiriltä bongatut itävaltalainen ja sveitsiläinen boyscoutti. Kiintiöiden saavuttamiseksi meillä oli mukana myös yksi ei-partiolainen, joka pärjäsi hänkin reissussa vallan mainiosti.

Kuvan sukat ovat vain hämäystä, ne olivat minulla lainassa mökillä varpaita lämmittämässä. Pitää kai jotain neulottua mukaan ujuttaa, onhan tämä kuitenkin neuleblogi. Lappeenrannan ja Helsingin kierroksella ei tullut paljoa tikuteltua, mutta vähän kuitenkin. Kaverini poikaystävä repesi nauramaan kun näki miun "kutovan" ja seuraavana päivänä sain häneltä lahjaksi uusimman Novitan. Aika nätti ele, jospa siitä lehdestä löytyisi jotain neulottavaakin :P

Neulemaisempia postauksia lähipäivinä - nyt unille ja sitten rästityövuoren kimppuun!