Vieras

eräänä iltana minä ja tuorein neulomukseni saimme seuraa.

Swallowtail

Jotta postaustauko ei taas venyisi ihan hirmusen kamalasti, huijaan vähän ja esittelen jo aiemmin kuvassa vilahtaneen työn.

Swallowtail Shawl
by Evelyn Clark

Wetterhoff Silvia, baut 50 g
puikot 4 tai 4,5 mm

Värjäsin huivin yhdessä leijonankeltaiseksi muuttuneen sukkalangan kanssa, väri on vähintäänkin kummallinen luonnossa. Ihan kiva huivi, sairaan kevyt. Vois olla himppasen isompi, mutta joo, tykkään.

Wippejä

Kyllä täällä jotain tapahtuu.

Palaan, kunhan jotain valmistuu.
En kehtaa ennen.

fiilisbiisi: VOLBEAT - Sad Mans Tongue

Nyt täältä pesee.. musaiikkihaaste

Rhia haastoi miut hyvään saumaan listaamaan lempparibiisejäni. Yleensä en juurikaan keskustele musiikista ihmisten kanssa alla näkyvästä syystä. Hausmyllyä listalta ei kuitenkaan löydy :P


Ikisuosikkeja:

1. Backstreet Boys - Everybody

mitä tähän nyt voi sanoa. pyörtysin kerran keikalle :P

2. Apulanta - SS-kerho

...ja pakko lisätä, että lähes kaikki sen jälkeinen tuotanto. Oon niin kasvanut tän bändin kanssa.

3. Tehosekoitin - Pillitä Elli Pillitä

...ja aika lailla sama homma ku apulannan kanssa.

4. The Beatles - All You Need Is Love

tähän biisiin liittyy niin paljon muistoja, hyviä ja huonoja, niin monista eri tilanteista.

5. Ismo Alanko - Kun rakkaus on rikki

niin kaunis ja surullinen.



Tuoreempia tuttavuuksia

1. Marzi Nyman - Outo tyttö

rakastanrakastanrakastan.

2. Fran Perea - La Vida Al Reves

se oli niiiiiin ihana Pakkiksella!! Parta pakolliseks varusteeks sen naamaan.

3. Rölli - Sammakoiden kuoro

pätpätti-gurrp!

4. Ville Leinonen & Valumo - Tähtityttö

nih, ihana.

5. Ismo Alanko - Vittu, kun vituttaa

vakkariviheltelybiisi duunissa. Tykkään kyllä oikeesti työstäni, siis ihan oikeesti.


Nyt en heitä haastetta eteenpäin, paitsi noin yleisesti, jos joku haluaa. Tämä on jo niin laajalti blogimaailmassa kiertänyt. Olipahan vaikeita valintoja. Kuvituksena ikuisuusvanhoja bändikuvia, tikitiki-aikana en oo niitä tainnut ottaa lainkaan.


Ja pakollinen loppukevennys:

(töissä, tapahtunut kahdesti)

A: Oliskos teillä filmiä?
M: Kyllä löytyy.
A: Onhan tää sitten ihan sellasta vanhanaikasta, ettei mitään digiä.
M: Juu, kyllä kyllä :D

Tutkimusretki ja jotain pientä kivaa valmista

Illalla ei nukuttanut, joten kaivoin esiin otsalampun ja ryhdyin tositoimiin. Kirjahylly, stereokaappi, ruokakomero tai ompelukonelaatikko eivät tuottaneet toivottua tulosta, joten päädyin möyrimään 17 neliöni pimeimpään soppeen.

Sängyn alta putkahti ainakin:
- pari kynää
- hissanlaitoksen luentopalautelomake (tyhjä)
- puhelinluettelo
- favourite socks -kirja (luulin siskoni lainanneen)
- kerä itsekehrättyä alpakkaa
- nuppineuloja
- bafucineja...

...ja perimmäisestä nurkasta se kauan kaivattu kameran laturi.


Jotta saataisiin ajatukset pois miun laiskasta, tyhmästä, saamattomasta JA saastaisesta itsestäni, esittelyvuoroon pääsee uusin askartelupaskarteluni.




Tästä on jo ehtinyt muodostua paras kaverini. Kukkarossa on kaksi nipsutintaskua, jotka kiinnitetään yhteen nepparilla, niiden välissä lisäksi tasku vähemmän käytössä oleville korteille. Malli muhi omassa päässä. Olen bongaillut kassan takaa ihmisten kukkaroita koko kesän ja punninnut sitä kaikkein optimaalisinta ratkaisua. Tämä malli syntyi kuitenkin vanhan ja hyväksi todetun, mutta liian ison ja ällökeinonahkaisen lompakkoni pohjalta.

Kangas on Eurokankaan poistolaarista bongattua valkoista, lehtikuvioista jotain, joka on sittemmin isketty oliivinvihreään dylonkylpyyn. Vuori jälleen kerran vanhan tyynyliinan jämiä. Kehykset hain Harrasteesta, 2,5 e zipale. Sieltä löytyy ihan hyvin noita beisikkejä eri kokoja, kullan tai hopean värisinä. Kehysten kiinnittämiseen lisäksi rutkasti Tiimarin yleisliimaa.

Onhan tuossa virheitä joo, ja vielä toisinaan huomaa vienon liiman tuoksun leijailevan sen lähistöllä. Olen kuitenkin tyytyväinen, palvelee käyttäjäänsä hyvin. Suosittelen kaikille U-handblogin vinkkejä kehysten kiinnittämiseen. Omakin askartelupaskartelu olisi varmasti sujunut sulavammin ja lopputulos olisi ollut siistimpi, jos olisin törmännyt linkkiin ennen kukkaron valmistumista :)

Minut on myös haastettu, mutta taidan vielä hieman punnita biisilistaani, ettei tämä postaus veny aivan supermahdottomaksi asti. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Väliaikatiedote

VAROITUS! Sisältää mauttomia kohtauksia.

Jo alkuun todettakoon, ettei täällä ole mitään neulottua valmista. Työt etenee kuitenkin mukavan joutuisaan, parikin ihan kivaa juttua puikoilla.

Ompelusasioissa sain jotain kivaa askarreltua. Oon kuitenkin siivonnut niin tomerasti, että kameran laturi on kadonnut paikkaan nimeltä jemma, eikä kuvia heru, ennen kuin se sieltä ilmaantuu. Lienee hyvässä seurassa - bussikorttini on majaillut samassa paikassa jo pari kuukautta. Viime viikolla se olisi tullut tarpeeseen, kun onnistuin telomaan nilkkani. Keppien kanssa könöttäessä kirpaisi vielä enemmän, kun parin minuutin matkasta sai aina pulittaa sen kakkosen.

Tähän tarpeettomaan postaukseen innoitti eräs (onneksi) unohdettu ysärihitti, joka miun oli pakko saada jakaa jonkun kanssa. Koneen uumenista nimittäin pärähti soimaan Hausmyllyä.

Päivisin susta valveunia nään,
Olet kaunis käännät monen miehen pään,
Sinua kovasti rakastan niin,
Kuvasi kanssa tartun nyrkkikyllikkiin.

Tässä kohtaa tää järkytty niin, että puikoilta tipahti ainakin kakskyt silmukkaa.

Voisit olla tyttöystäväin,
Rannalla käveltäs käsikkäin,
Taikka oltais vuoteellasi sylikkäin,
Taikka kakskytä senttiä sisäkkäin.

Ja tässä kohtaa nauroin jo kaksinkerroin kippurassa. Onneks piisi loppu. Ja onneks miulla on halvat huvit.

Jotta miun musiikkimausta ei jäis ihan näin karmaiseva kuva, täytyy todeta, että tein koneelta myös muita löytöjä, kaks joita veikkaan heti ensikuulemalta ikisuosikeiksi:

The Velvet Underground: Lisa says
Ismo Alanko: Värityskirja

Suosittelen.

Bambuillen

Eilen innostuin testailemaan ale-hamstrattuja lankoja.. Bambuneitsyys meni. Tykästyin.


Kokeilujen jälkeen ryhdyin tositoimiin, saas nähdä, josko tällä kertaa valmistuiskin.

Postilaatikkoon on tipahdellut kolmena perättäisenä päivänä kirjoja vanhasta tutusta Book Depositorysta. Edelleen hämmästelen homman sujuvuutta. Zimmermannia ja vintagelaukkuja, ihania. Eniten tykkäilen kuitenkin pupuista.

möhii vaan..

Viikko sitten järjestettiin design messut tampesterin ranskalaiskorttelissa. Tää oli tietenkin haukkana paikalla, tosin tapansa mukaan myöhäisenä sellaisena. Vaikka parhaat palat oli jo viety, mukaan tarttui pitkällisen kiertelyn ja kaartelun jälkeen unelmalaukku. Onnela design ja puiset pyöreät kahvat, ollut toivelistalla jo vaikka kuinka ja kauan. Nyt edulliseen messuhintaan - ja mikä parasta, pullonavaaja vakiovarusteena :)

Seuraavan aamun lehti ja sivu B15.. Mun laukku on julkkis! Kovaan ääneen sitä töissä kuulutin juoruilutoveri-vartijalle ja levittelin samalla lehden tyylikkäästi myyntitiskille :P Miten paljon voi jauhaa yhdestä laukusta.. mut on se ihuna!


Käsityörintamalla värttinä pyörii säännöllisen epäsäännöllisesti ja puikot viuhuu kiitettävään tahtiin (ainakin kevääseen & alkukesään verrattuna). Tällä hetkellä innokkaimmin tulossa sukat siitä viime postauksen langasta, jonka sain kuin sainkin selvitettyä kerille. Toinen vyyhti on jotenkin hämmentävästi paljon haperompaa, liekö ottanut värjäysprosessin kumppaniaan raskaammin. Mutta eipä tuo haitanne, käyttösukat itselle kuitenkin tähtäimessä.

Kantapäät lähestyy, valmistuu kenties vielä tän kuun puolella :)

Keittiökemisti-mestarivärjääjä

Seuraavat kaksi, samasta värjäyserästäkö?!

Mister Bambino Täysvillainen imaisi kaiken värin itseensä ennen kuin varsinainen värjäyksen kohde, Miss Silvia Silkkivilla ehti kissaa sanoa. Neiti päässee toiselle kierrokselle ja siksi häntä ei sen kummemmin esitellä vielä tässä yhteydessä. Herran solmuja selvitellessä voi kulua tovi jos toinenkin - muistutus itselle: kaksi pasmalankaa ei riitä, varsinkaan jos toisen onnistuu solmimaan huonosti!!

Lupailin viimeeksi jotain valmista, ja koska sitä ei tullut siitä mitä ajattelin, seuraavaksi esittelyssä tylsät sukat.

Retro Rib Socks
by Evelyn A. Clark (Favourite Socks)
Lanka: Nalle, ällönvihreä
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot, kai

Nämä valmistuivat jo jonkin aikaa sitten, mutta ei ole tullut blogattua. Värjäysteema jatkuu... Kokeilin jotain niin todella innovatiivista ja sain koolattua sukista harvinaisen rumasti raitaiset. Kotisukat, hälläväliä. Kool-aidit ja nalle ei miun kokemusten mukaan sovi yhteen, vielä ku sen muistais ens kerrallakin. Jalkapohja värjäytyi nätimmin, sitä pitää varmaan sitten esitellä.

Metsälampi

Viikko-pari sitten intouduin tilaamaan jos jonkinlaista ihanaa Juulin uudesta putiikista. Kehräysintoni on ollut viime kuukaudet yhtä maissa kuin neule- ja ompelumotivaationikin, mutta kas, sekin alkaa jälleen löytyä. Vähän herkkuja kannustukseksi, eikä tässä ole edes kaikki :)


Jännittävien sarisilkkien, bfl:n, soijasilkin ja ingeon vielä odotellessa tämän aloittelijakehrääjän rohkaistumista, tartuin tutumpaan merinoon. Juulin värjäämä metsälampi on herkkua silmille, täyteläisiä värejä on ihanaa kehrätä! Kuva ei tee väreille oikeutta, syynä paitsi huono kamera & kuvaaja, myös ikävä taipumus tarttua toimeen vasta yöaikaan.


Olen niin haltioitunut ikkunasta sisään tunkevaan kasvillisuuteen, että siitä taas kuvaa.. Joku yö tuo varmaan herää henkiin ja kuristaa miut kesken unien. Kuva on otettu pari päivää sitten ja jo siinä ajassa kasvi on tunkenut sisään muutamankymmentä senttiä lisää vartta.


Serranon perhettä sun muuta katsellessa myös neulehommat on edenneet.. Seuraavassa jaksossa jotain valmista.

Paulankukkaa

Toisinaan onni potkii..
Taannoisella Nokian-reissulla mukaan tarttui Paulankukka-mekko pilkkahintaan. Malli oli kuitenkin tylsä ja säkittävä, joten piti ottaa sakset käteen ja kaivaa Tikka pölykerroksen alta. Tärisevin käsin tartuin toimeen..

Ja tadaa! Mekosta tuli justiinsa miun näkönen. Hyvästi A-linja, tervetuloa muodot!

Myös viimeisen viikon kirppiskierroksilla on ollut onnea mukana. Froteiset Paulankukka-bikinit, kunnon suomalaiset nahkanilkkurit, Sofian maailma, Voltairen Candide ja uusin Deko -- kaikki kaks euroa tsibale. Tykkäilen!

Tän kesän aikana seinää peittävä muratti (tai-mikä-ikinä-lie-kasvi) on peittänyt myös ison osan ikkunasta ja tunkee jo sisällekin.. Olo ihan niinkuin muumilaaksossa. Narunpätkä taikurin hattuun, muistattehan :)

Ohhoh..

..se on.. se on.. se on sukka!

Toinen vielä puuttuu,
mut kah, eihän se oo niin olennaista :) Nyt on kuitenkin neulominen taas lähössä käyntiin, josko tästä seuraavaks alkais vääntää jonkunsorttista huivia tai kenties jatkamaan ufoutunutta salmiakkia.. katsellaan.

Koska vuorokausi on mennyt taas vaihtumaan, pikkulauantain kunniaks täällä soi Leevien kokoelma, jota oon fanittanu kovimmin baut kymmenen vuotta sitten. Kaikkea sitä on annettu tänki tytön penskana kuunnella..

Mä muistan kyllä sen
kun sormi sun sukkiksissa
nyhjättiin porttarissa naapurin

Kun sua mä saanut en
kai syttymään sählätessä
nappeja etsiessa laukesin

(Leevi and the Leavings, Mieletön Melinda)

Tosin miun ikisuosikki on kyl kevyesti herkempi, superihana Elämä ikkunan takana.

Rötväysmaksimus

Kun kerran pidetään polkkaustaukoa (vaikkakin aikomatta), niin pidetään kunnolla. Muutamaan kertaan on mielessä käynyt oma saamattomuus, mutta nyt kun ulkopuoliseltakin taholta on tullut kommenttia päivittämättömyydestä, on pakko edes yrittää ryhdistäytyä. Edes vähän.

Näiden parin kuukauden aikana blogin lisäksi myös käsityörintamalla on ollut hiljaista. Jotakin on tullut äherrettyä, muttei kovin hyvällä menestyksellä. Kaveri sai esiintymisasun, jonka ratkeamisesta kesken kässärishöwn olin lähestulkoon varma. Superjoustava trikoo + miun vanha tikka + tekijän heikot hermot = verta, kyyneliä & kirosanoja. Erinäisiä neulomuksia on aloitettu, muttei läheskään saatettu päätökseen. Samaisen kaverin sikakalliin-mukamassilkkisen-vintagemekon korjaus ei sekään ihan putkeen mennyt. Toisen kaverin tilauksesta piti neuloa sukat, mutta kun aika loppui kesken päädyin ostamaan valkoiset merinosukat ja koolaamaan ne oransseiksi. Mitään näistä säädöistä ei tullut ikuistettua.

Mutta eilen päätin tarttua ei-koskaan-valmistuneista villasukista ylijääneisiin lankoihin ja ruveta tekemään edes jotain. Puikoille pääsi ruskea nalle & retro rib socks. Hetken neulottuani huomasin sukista tulevan liian kireät, mutten viitsinyt purkaa. Ne saa joku joskus ehkä lahjaksi. Motivaation puutteessa jätin ne kuitenkin nurkkaan ja aloitin toisesta, äklönvihreästä langasta toiset. Katsotaan josko nämä joskus valmistuvatkin ja pääsevät väripataan porisemaan.

Kuvassa näkyvän pinnatuolin dyykkasin just mein roskakatoksesta yön pimeydessä. Vähän maalia pintaan ni avot.

Nyt uudelleenlöytämäni lemppariharrastuksen pariin eli lukemaan. Se vasta on jänskää. Lupaan ottaa itteeni niskasta kiinni ja kässäillä + päivittää useemmin. Morjentes!

The Essential Halterneck Top

Kylläpä viimeistelyssä aina kestää, valokuvauksesta puhumattakaan.. Mutta vihdoin, hyvät naiset (ja herrat?), saanen esitellä..

The Essential Tank Top
by Laura Zukaite, kirjasta Lace Style
puikot 4 mm & 3 mm
kirppislankaa x, määrä x

Koska tankkitopit eivät yleensä kuulu repertuaariini, sovelsin yläosan halterneckiksi. Takana on joustinneuletta auttamassa päällepukemista ja pitämässä toppia ylhäällä, edessä tissimuotoilut. Käytin jotain kirpputorilta löytynyttä mystistä ohutta lankaa kaksinkertaisena. Ihan kiva kesätoppi.

Kirjassa olisi vielä monta muutakin ohjetta, jotka tekisi mieli toteuttaa. Harmi vain, ettei laina-aikaa ole enää paljoa jäljellä. Täytynee käyttää kopiokonetta tai lainata kirja myöhemmin uudestaan.

Alpakkalankaa

Selkä ei onneksi sanonut työsopimustaan irti vielä lopullisesti :) Viime viikolla alkaneet työt ja kassalla seisominen eivät ole sen lempihommia.. Pitää ehkä tosiaan jutella sille mukavia, kuten juuli ehdotti, että se toimii vielä jatkossakin. Tai kenties tehdä jopa selkälihasliikkeitä, huh.

Ohuenohutta kertaamatonta lankaa on nyt kehrättynä reilut 100 m. Vaakaa miulla ei ole, joten painosta ei ole mitään tietoa. Eihän tuo lanka varmasti mitään maailman kauneinta tai kestävintä ole, mutta oppia ikä kaikki. Ohut lanka syntyi melkein kuin itsestään, mutta paksumpaa yrittäessäni möykyistä ei tahtonut tulla loppua. Harjoitellaan, harjoitellaan..

Lanka muuttuu luultavasti jossain vaiheessa huiviksi ja vaihtaa sitten siinä vaiheessa väriään. Vyyhdin alta pilkottaa pitsitoppi, joka on viimeistelyä vaille valmis, siitä lisää ensi kerralla.

Mun maailmassa..

Tää oli niinku viisvuotias lapsi, ku kinus päästä kattoon Hortonia varmaan kaks viikkoa ja vissiin hyppi riemusta ku lopulta pääs.. Ja se oli sairaan hauska! Kati oli ihan huippu!!

"Mun maailmassa kaikki on poneja
ja kaikki syö sateenkaaria
ja sit ne kakkii perhosia" :)

Sain tänään postissa ihanan paketin juulilta: jääkuningataresta vaihdossa saamani alpakat ja yllärinä kasan kool-aideja. Kiitos paljon juuli! Kehräämistähän piti tietenkin päästä heti kokeilemaan ja jokusen metrin ohutta alpakkalankaa sainkin aikaiseksi ennen kuin selkä sanoi työsopimuksensa irti ja piti ruveta muihin hommiin.

Puikoilla on tällä hetkellä The Essential Tank Top Lace Style -kirjasta, jonka sain kirjastosta lainaan parin kuukauden varausajan jälkeen.. Topin yläosa on miulle vielä täysi arvoitus, mallin mukaan sitä en ainakaan tee... Mutta sen näkee sitten kun pääsee sinne saakka :)

Bobblesbobblesbobbles...

On se kumma, miten paljon neulomuksia saa aikaiseksi silloin, kun koulutöiden dedikset painaa päälle.. Viime yönä kaivoin esille Knitting Nature -kirjan ja nyytin hämärää kirppislankaa, jotka yhdessä muuttuivat pipoksi.

Malli: Droplet Hat by Norah Gaughan
Hämärää kirppislankaa x määrä
Puikot: 3,5 mm & 4,5 mm

Noiden pampuloiden tekeminen ei todellakaan kuulu lempihommiini.. juurikin sen takia vaistosin ufoutumisvaaran ilmassa ja totesin, että pipo on nyt kyllä pakko saada valmiiksi saman tien. Langan karheuden takia suoritin viimeisen puolikkaan urakasta sormikkaat kädessä. Muutoksena malliin neuloin pipon pyörönä.. Joku bobblekin sieltä taisi unohtua, ihan vahingossa. Myös puikkokokoa pienensin puolikkaalla ja resorin olisi voinut tehdä vielä pienemmilläkin puikoilla, se jäi aika löysäksi. En tiedä tykkäänkö tästä, mutta tulipahan tehtyä.

Kinnasneulastelua

Kaivoin ukkini tekemän kinnasneulan pitkästä aikaa esille ja muistelin, kuinka se mummo silloin opetti lankaa pujottelemaan... Neulakinnastekniikka on taito, jonka olen päättänyt siirtää mahdollisille tuleville lapsilleni ja lapsenlapsilleni, aivan sama kumpaa sukupuolta he sattuvat edustamaan. Itse olen kuitenkin harrastanut tätä luvattoman vähän ja kintaistani tulee eriparisia, epätasaisella käsialalla suhrattuja rääpäleitä.

Mutta jotain sain kuitenkin aikaiseksi laatikon kätköistä löytyneistä jämäseiskaveikoista.. Väri on hirvittävä, se saanee koolaus-käsittelyn.. Ei näillä vielä naimisiin päästäisi, mutta harjoitus tekee mestarin, kuulemma.



Ainih, unohtu melkeen hehkuttaa, että Sweeney Todd on mahtavin elokuva pitkään aikaan!! En tiedä, kenelle uskaltaisin sitä suositella, mutta ainakin mie jäin sen jälkeen täysin sanattomaksi, vaikken yleensä verta roiskuvista elokuvista juuri välitä.. Se tarina ja se musiikki ja ne näyttelijät.... aivan loistavaa! ja puvustus ja lavastus, ah..

Se punainen...

Eilen vilauttamani punainen juttu valmistui tänään takiksi.
Vähänkö napit vinksottaa :P

Tämä menee taas risainauksien joukkoon..
Tai oikeastaan tällä kertaa voisi puhua modauksesta, sillä pohjana oli kirppikseltä joskus kuukausia sitten parilla eurolla löytynyt takki.

Takki koki melko täydellisen muodonmuutoksen.
Harmi, etten ottanut kuvia alkuperäisestä.

Nyt miulla on sitten punainenkin ohut villakangastakki. Kaupanpäällisiksi sain järkyttävän asustekriisin, täytyy ruveta vääntämään sopivaa huivia.. Mutta mikä väri sopii kirkkaan punaisen kanssa??

Sain myös tänään töitä :) eipä tarvi onneks enää siitä stressata.. Myös hakupaperit kolahti tänään postilaatikkoon, nyt pitäisi käydä ennakkotehtävien kimppuun.